12. ja 19. helmikuuta 2004 projektin koordinointiryhmä sai kaksi sähköpostiviestiä Valentina Mihailovna ja Oleg Vitaljevich Sharamenkoilta Cherkassyn alueelta, Ukrainasta. Sharamenkot pyysivät auttamaan löytämään heidän isoisänsä Andrei Nikiforovich Grebenikin hautauspaikan. Hän palveli 13. erillisessä autopataljoonassa ja katosi tietymättömiin Suomussalmen-Perangan tien suunnalla. Kirjeissään Sharamenkot kiinnittivät huomiota muutamaan varsin kiintoisaan seikkaan.

Tutustuimme Internetissä Talvisodan monumentti -projektiin.

Olemme talvisodassa kaatuneen Andrei Nikiforovich Grebennikin sukulaisia.

Isoisämme Andrei Nikiforovich Grebenikin kutsui palvelukseen Cherkassyn piirin sotakomissariaatti, hän taisteli 13. erillisen autopataljoonan riveissä. Arkistosta saadun todistuksen (n:o 56432 17.12.1980) mukaan puna-armeijalainen Grebenjuk (tekstin mukaan) Andrei Nikiforovich katosi tietymättömiin Suomussalmen-Perangan tien suunnalla.

Meidän tietojemme mukaan isoisämme kuoli tarkka-ampujan laukaukseen joulukuussa 1939. Tämän kertoi isällemme isoisämme taistelutoveri, jonka kanssa Andrei Nikiforovich oli samassa taisteluhaudassa. Neljä vuotta sitten hän poistui luotamme, emmekä ehtineet puhua paremmin hänen kanssaan.

Tiedämme, että 1980-luvun alussa isoäitimme S. I. Grebenik sai kutsun Suomeen neuvostosotilaitten joukkohautaustilaisuuteen. Kutsukirjeeseen oli merkitty hautauspaikkakunta, mutta kirje ei ole enää tallella. Isoäitimme ja isämme ovat jo kuolleet, isoisämme kaatui siinä mielettömässä sodassa, emmekä tiedä, mihin hänet on haudattu.

Isämme viimeinen tahto oli, että löytäisimme Andrei Nikiforovichin hautauspaikan. Pyydämme projektia auttamaan meitä siinä.

Olemme tällä haavaa keräämässä kaikkien vuosien 1939-1940 talvisotaan osallistuneitten cherkassylaisten nimiä. Olemme hankkeissa pystyttää talvisodassa kaatuneiden muistoristi.

Toivomme, että autatte meitä löytämään isoisämme ja mahdollisesti myös muitten maanmiestemme hautauspaikan.

Yhteistyöhaluisin terveisin ja etukäteen kiittäen
Sharamenkot

Cherkassyn kaupungin sotakomissariaatista (aik. Cherkassyn piirin sotakomissariaatti joka 1939 kutsui isoisämme palvelukseen) meille kerrottiin, että yksikään vuoden 1939 kutsuntoja koskeva asiakirja eikä talvisodassa kaatuneiden ja eloon jääneiden luettelo ei ole tallella. Sen ajan arkistot joko tuhottiin kiireesti ennen saksalaisten miehitystä 1941 tai ne joutuivat miehittäjien käsiin. Kaikkia nykyisiä arkistoja on pidetty vuoden 1943 lokakuusta asti, silloin Cherkassy vapautettiin saksalasten käsistä. Puna-armeijan sotilaitten aakkoselliset luettelot saattavat olla Moskovan alueen Podolskissa Venäjän federaation puolustusministeriön keskusarkistossa. Lähetimme sinne arkiston esimiehelle osoitetun kirjeen, jossa pyysimme apua etsinnöissämme. Toivomme saavamme sieltä tiedon ainakin isoisämme hautauspaikasta.

Tässä tilanteessa meitä huolestuttaa yksi asia. Miten zitomiriläiset, jotka keräävät tietoja talvisotaan osallistuneista, onnistuvat laatimaan tarkkoja luetteloja, ja miten niissä voi olla viittaus Zitomirin alueen sotakomissariaattien tietoihin. Olisi mukava tavata näitä ihmisiä. Pyydämme Teitä kertomaan heidän yhteystietonsa, mikäli se on mahdollista.

Totta puhuen talvisodan tapahtumiin ei Cherkassyn alueella ole kiinnitetty yhtään huomiota. Se harmittaa. Kunniotamme suuressa isänmaallisessa ja Afganistanin sodassa kaatuneiden muistoa, mutta talvisodasta ja sen uhreista ollaan vaiti. Ikään kuin ei ollut koko sotaa, ei kaatuneita eikä kadonneista, ikään kuin heitä kaikkia ei ollutkaan.

Tänään kävimme sanomalehti Cherkassyn aluepiirin toimituksessa. Siellä luvattiin julkaista ensi viikon numerossa katsaus Talvisodan monumentti -projektista. Laadimme itse katsauksen ja lisäksi vetoomuksen maanmiehillemme. Kannamme jatkossakin kortemme kekoon projektin hyväksi ja pidämme Teitä tilanteen tasalla. Lauantaina 21.2.2004 tapaamme isämme taistelutoverin sukulaisia. Tutustumme asiakirjoihin ja valokuviin.

Ohessa lähetämme valitettavasti ainoan säilyneen isoisämme valokuvan. Andrei Nikiforovich Grebinyk on isoisämme nimen oikea kirjoitusasu. Tästä on todisteena isovanhempiemme vihkitodistus. Isoisämme oli naimisissa Solomija Ivanovna Grebinykin (o.s. Pashkevich) kanssa, jolle oli osoitettu neuvostoarmeijan keskusarkistosta (nyk. Venäjän valtion sota-arkisto, Amiraali Makarovin katu 29, Moskova) saatu 17. joulukuuta 1980 päivätty todistus numero 56432.

Monet kiitokset Teille!

Terveisin
Sharamenkot