Kansainvälinen Talvisodan monumentti -projekti starttasi heinäkuussa 2002 Suomessa. Suurimman osan rahoituksesta projekti sai Interreg III A Karjala -ohjelmasta. 13. maaliskuuta 2003 Suomussalmen kunnassa paljastettiin Avara syli -muistomerkki kaikille talvisodassa 1939-1940 kaatuneille. Laajalle kentälle keskusmuistomerkin ympärille on pystytetty 20 000 kiveä, jotka symboloivat kaatuneita suomalaisia sotilaita ja puna-armeijalaisia. Tutkimustyöt jatkuvat.

Projektin osanottajat (koordinoija Pavel Razinov) Venäjän puolelta pitivät 14. elokuuta neuvottelun toiminnan näköaloista Karjalassa. Tällä kertaa käsiteltävänä olivat projektin toteuttamisen aikana päällimmäisiksi ja ajankohtaisimmiksi venäläiselle osapuolelle nousseet aiheet. Niitä ovat mm. Neuvostoliiton ja Suomen sodan tapahtumien heijastuminen historian oppikirjoissa ja opetusohjelmissa, nuorten patrioottisessa kasvatuksessa ja historian opetuksessa heille sekä sota- ja historia-aiheisen matkailun infrastruktuurissa.

Hankkeen rajat ovat laajenneet

Projektin rajat ovat laajenneet sen toteuttamisvaiheessa. Siihen tulee mukaan erilaisia laitoksia, mm. arkistoja, sotakomissariaatteja, veteraanien neuvostoja ja nuorisojärjestöjä. Samoin on tapahtunut Suomessakin. Näin raja-alueita alunperin koskenut hanke on kasvanut valtioiden väliseksi projektiksi.

Pavel Razinov kertoi, että Suomussalmen kunnan asukkaat ovat lähettäneet Venäjän suurlähetystön kautta Venäjän presidentille kirjeen, jossa pyytävät kaatuneiden neuvostosotilaiden luettelon (arkistotietojen) luovuttamista heidän museotaan varten.

Huolimatta kansainvälisen ohjelman tuesta Suomi on itsekin käyttänyt paljon rahaa muistomerkkiin. Nyt voidaan puhua tuloista, joita projekti tuottaa kunnalle.

On tärkeätä todeta, että Suomussalmella on kaikki tehty kunnioittaen kaatuneiden muistoa. Koko muistomerkki, johon kuuluu Avara syli -monumentti, kivikenttäja talvisodan museo Raatteen portti, ovat erinomainen keino kasvattaa nuorten isänmaallista henkeä. Vanhemmille ihmisille se on muisto korvaamattomista menetyksistä.

Muistomerkki houkuttelee turisteja, ja kunta saa käynneistä tuloja, vaikkakaan ei kovin suuria. Varakkaatkaan turistit eivät kuitenkaan suostu käyttämään rahaa sellaiseen paikkaan, josta puuttuu tarvittavia edellytyksiä tietojen kartuttamiselle ja ajanvietolle. Museossa on kaikki, mitä turisti tai tutkija tarvitsee nykyään.

Me voimme toistaiseksi vain ottaa oppia suomalaisista, miten pitää vaalia historiallista menneisyyttä, luoda turistille sopiva infrastruktuuri ja saada tuloja budjettiin. Karjalassa on paljon sellaisia paikkoja, jotka säilyttävät muistoa Venäjän ja Karjalan menneisyydestä. Meillekin voidaan perustaa erilaisia muistomerkkejä ja museoita. Venäjällä ei ole kuitenkaan vielä laadittu ohjelmia, joissa olisi otettu täydellisesti huomioon turistien intressit ja nuorten patrioottisen kasvatuksen tarpeet Poikkeuksena ovat ehkä vain Piskarjevon hautausmaa Pietarissa ja muistomerkki Volgogradissa.

Toiminta uudistuu

Karjalan kulttuuriministeriön historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelukeskuksen varajohtajan Valentina Markovan mukaan nuorten kiinnostus sotatapahtumien paikkoihin suurenee. Se johtuu epäilemätta siitä, että keskus pyrkii uudistamaan toimintaansa. Keskuksen työntekijöiden kiinnostus menneisiin tapahtumiin ei muistuta millään tavalla entisiä lukuisia byrokraattisia aloitteita eikä nuoria enää pakoteta osallistumaan toimenpiteisiin.

Esimerkkinä uudenlaisesta toiminnasta voivat olla sotahistorialliset festivaalit, joita on pidetty menestyksellisesti Suojärven ja Pitkärannan piireissä.

Valentina Markova kertoi Kalevalan piirissä toteutetuista tutkimusretkistä, jotka keskus järjesti projektin mukaisesti talvisodan aikaisten vankileirien sijaintipaikkojen etsimiseksi. Markovan mielestä nyt voidaan puhua turistireittien suunnittelemisesta sekä valtionlaitosten ja yksityisyritysten saamisesta mukaan tähän toimintaan.

Projektin lehdistösihteeri, lehtimies Sergei Lapshov puhui esille nousseista ongelmista. Hän painotti erityisesti sitä, ettei meillä ole oikeutta unohtaa historiaa.

Neuvotteluun osallistunut Karjalan hallituksen varapääministerin neuvonantaja Semjon Libman sanoi, että hallitustasolla käsitellään aktiivisesti kysymystä nuorten patrioottisesta kasvatuksesta ja matkailun kehittämisestä. Hänen mukaansa tasavallan hallitus aikoo myötävaikuttaa projektin toteuttamiseen.

Seuraava projektin osanottajien tapaaminen pidetään syyskuussa.

Natalja KRASAVTSEVA
Karjalan Sanomat, 20. elokuuta 2003