II-vaihe: Talvisodan Monumentti

Hankkeen taustat

Talvisota ja Raatteen tie ovat Suomussalmen kuuluisimmat asiat. Ne tunnetaan Suomessa ja Suomen ulkopuolella suorastaan ihmeenä. Juuri täällä menehtyi noin 23 000 ihmistä armottoman sodan ja pakkasen kourissa. Raatteentien taisteluilla oli myös suuri merkitys koko Euroopalle. Puna-armeijan tavoite katkaista Suomi torjuttiin juuri Suomussalmella.

Raatteen Portti ja siinä oleva Talvisotanäyttely on ollut toiminnassa vuoden 1992 keväästä alkaen. Talon pinta-ala on noin 400 neliötä, josta varsinaista näyttelytilaa on noin 150 neliötä. Näyttelyn tarkoituksena ei ole repiä auki sodan aiheuttamia haavoja, vaan näyttelyn ja siihen liittyvien muiden toimintojen kautta kertoa tämän ajan ihmisille niistä asioista, joita näillä paikoilla on tapahtunut.

Toiminnan ensimmäiset vuodet ovat olleet ympäristön kannalta kehittymisen aikaa. On tehty näyttelyn ympäristöön polut levähdyspaikkoineen ja laavuineen. Museovirasto suoritti huomattavan entisöintityön Purasjoen Kattilakoski linjalle. Jatkosodan päättymisen 50-vuotispäivänä 19.9.1994 paljastettiin venäläinen muistomerkki, se oli ensimmäinen länsimaissa oleva talvisodassa kaatuneiden venäläisten sotilaiden muistomerkki. Ukrainalaiset pystyttivät oman muistomerkkinsä Suomussalmelle keväällä 1998. Keväällä 1999 toteutettiin ensimmäinen Raatteen Portin kehittämishanke, rakennettiin ns. Raatteentien hypermedia. Hypermediassa kävijöille annetaan audiovisuaalisten välineitten kautta elämyksiä ja tuntemuksia, joiden avulla he voivat tuntea olevansa itse mukana talvisodan tapahtumissa Raatteentiellä. Hypermediaa varten entinen ns. dokumentointihuone varustettiin välineillä, jotka antavat erilaisia efektejä (kuva, valo, savu, ääni, tärinä). Hypermediaan voi tutustua kuudella eri kielellä.

Raatteen Portin hanke on ollut erittäin merkittävä työllistäjä Suomussalmen alueella. Yksinomaan palkkatuloina on maksettu tänä aikana rakennusaikaiset työt mukaan luettuna yli 2 miljoonaa markkaa sekä lisäksi suunnittelu ja muut palkat. Näyttelyyn on tutustunut yhdeksän kesän aikana noin 170 000 kävijää. Tältä kannalta tarkasteltuna on Raatteen Portti hyvinkin täyttänyt ne tavoitteet, jotka Haukila-Puras kylätoimikunta sille asetti hankkeen käynnistämisen yhteydessä.

Museon kävijämäärät laskivat ensimmäisten huippukesien jälkeen, mutta nousivat jälleen Raatteentien hypermedian ansiosta 25 % edellisestä kesästä. Kävijämäärät ovat huomattavan korkealla tasolla verrattuna muihin samankaltaisiin hankkeisiin. Todennäköisesti tähän on vaikuttaneet näyttelyn sijoittaminen sille historialliselle paikalle, jossa kuuluisat tapahtumat ovat olleet ja ympärille on tullut aina jotain uutta siihen liittyvää. Raatteen Portti kiinteistönä on siirtynyt kokonaisuutena syksyllä 1996 Suomussalmen kunnan omistukseen. Tämä mahdollistaa Raatteentien matkailun kokonaisvaltaisen ja tehokkaan kehittämisen.

Raatteen Portin toiminnan laajennus

Talvisotanäyttelyn edelleen kehittämiseksi on Raatteen Portin hallituksessa ja kunnanjohtajan asettamassa Raatteen tien matkailun kehittämistyöryhmässä syntynyt ajatus Raatteen Portin toiminnan laajentamisesta kansainvälisen tason keskukseksi. Projektin myötä lähiyhteistyölle talvisodan eri osapuolille, Venäjä,

Suomi ja Zitomirin alue (Ukraina) muodostuisi varteenotettava toiminnallinen kohde. Alueet voisivat yhdistää resurssinsa matkailun ja museotoiminnan alalla Raatteen Portin toimiessa eri alueiden info-pisteenä. Yhteistyöstä ovat esittäneet toiveensa Ukrainan ja Venäjän suurlähetystöt, Karjalan Tasavallan ja Zitomirin alueen edustajat sekä Pietarin, Petroskoin ja Kostamuksen sotahistorian harrastajat. Projektin työnimenä on Talvisodan Monumentti.

Yhteistyö Kainuun, Karjalan Tasavallan ja Zitomirin välillä

Kehitellään sotahistoriallisia kiertomatkoja joissa kohteita Suomessa ja Venäjällä (osa Kis-Kis-linjaa Kalevalassa avattu 1.9.2001 matkailulliseen käyttöön). Järjestetään seminaareja joissa tutkijat pääsevät keskenään selvittelemään sodan ja rauhan kysymyksiä (Talvisotaseminaari Suomussalmella 12.3.2000). Venäläiset sotahistorian harrastajat voivat esittää omia talvisotanäytöksiä tms. kuten he tekivät Talvisotahiihdon yhteydessä 11.3.2000 ja 10.3.2001.

Tavoitteena on lisätä aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa, kirjallisia julkaisuja sekä yleistä kiinnostusta sotahistoriaan. Toiminnalla pyritään lisäämään matkailua Kainuussa, Vienan Karjalassa sekä Suomen ja Ukrainan välillä. Helpotetaan tiedon saantia eri osapuolten kesken. Turvataan näyttelyn vaihtuvuus ja kiinnostavuus. Projektin päätyttyä Karjalan Tasavallan, Zitomirin ja Suomen välillä on valmis yhteistyöverkko matkailun ja museotoiminnan alueelta sekä valmis henkilöstö vetämään toimintaa.

Tavoitteena on luoda myös taloudellista yhteistyötä yksityisten ihmisten välille yli rajojen, antaa tietoa eri alueiden kulttuurista ja kehittää kansainvälistä keskinäistä ymmärtämystä.

Talvisodan Monumentti

Talvisodan Monumentti on kivikenttä. Kivikentälle laitetaan luonnonkivi jokaiselle Suomussalmella talvisodassa kaatuneelle, niin suomalaisille, venäläisille kuin ukrainalaisillekin. Kivikenttä on nähtävissä osin näyttelytilasta.

Kivikentältä poistetaan puut ja raivataan aluskasvillisuus. Alueelle asetetaan luonnonkivet (noin 0,15 kuutiota) niin, että jokaiselle kaatuneelle on oma kivi (yhteensä noin 23 000 kpl). Kentästä muodostuu laaja, noin 3-4 hehtaaria.

Rakennuskustannuksiltaan tämä on varsin kohtuullinen. Kivikenttä vaatii raivauksen, kivien kuljettamisen ja asettelun paikoilleen, jonka jälkeen käyttökustannuksia ei juuri muodostuisi, ainoastaan vesakontorjunta tarvittaessa. Keskelle kivikenttää kohoaa vaaleasta kivestä rakennettu muistomerkki joka valaistaan pimeällä. Muistomerkin sisus on ontto, joten siellä voi olla jokin veistos tms. Kenttää halkovat kaarevat kävelytiet, jotka on päällystetty esim. kivituhkalla, jotta liikkuminen rullatuolilla on mahdollista. Kentän reunamia kiertävä tykistötulen runtelema metsä antaa oman karun leimansa monumentille. Päätien varteen pystytetään suuri info-taulu, jossa eri kielillä kerrotaan kivikentän tarkoitus.

"Talvisodan Monumentin" tarkoituksena on kertoa sodan ympärilleen kylvämästä hädästä, epätoivosta ja menetyksistä. Talvisodan Monumentti on kunnianosoitus kaikille talvisodan veteraaneille.

Tutkimustoiminta

Pitkäjänteisen matkailullisen kehittämisen perusedellytys on historiallisten tosiasioitten tuntemus ja niiden esille tuominen. Tässä tietojen keräämisessä tutkijat Venäjällä ovat tärkeässä asemassa. Meillä suomalaisilla ei ole käytettävissä arkistoja joihin venäläiset tutkijat pääsevät käsiksi. He voivat tehdä tutkielmia talvisodan tapahtumista Suomussalmella esim. kerätä Puna-armeijan kaatuneitten nimet Suomussalmella 1939-40. Tämän tiedon selvittäminen on tärkeää kivikentän rakentamista varten. Suomussalmen taisteluiden arkistotietojen keskittäminen Raatteen Porttiin kehittää entisestään yhteyksiä suomalaisiin ja ulkomaalaisiin tutkijoihin. Tutkimustoiminnasta syntyvät julkaisut lisäävät entisestään kiinnostusta Raatteen Tietä kohtaan.

Petroskoissa Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen historianosasto on lupautunut selvittämään 163. ja 44. Divisioonien historian, erityisesti niiden kaatuneiden henkilöllisyyden. Petroskoissa oleva Valtionyliopiston historian tiedekunta on halukas selvittämään yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa talvisodan 1939-40 aikana Suomussalmelta integroitujen siviilien kohtalot Suomessa ja Venäjällä Kintismäessä. Muutkin instituutit Petroskoissa ovat halukkaita yhteistyöhön. Karjalan Sanomat ja Kainuun Sanomat ovat halukkaita toimimaan tiedottajina hankkeessa.

Ulkoalue

Raatteen Portti on rakennettu alkuperäiselle taistelualueelle. Merkittyjen polkujen varsilla voi tutustua autenttisiin asuinpoteroihin joissa puna-armeijan sotilaat majoittuivat ankarissa talvisissa oloissa. Laavulla, nuotion lämmössä matkailija voi rauhassa miettiä talvisodan syitä ja seurauksia sekä sitä suunnatonta kärsimystä, jota se loi ympärilleen. Kesällä 2000 toisen polun varteen on rakennettu grillikota, jota voidaan käyttää tukikohtana palveltaessa ryhmiä ja yksittäisiä matkailijoita. Piha-alueella on sota-aikaista raskaampaa kalustoa ja Raatteen tien varrelta löytyy muistomerkkejä, entisöity puolustusasema ja vartiomuseo. Tien varteen on merkitty myös jokunen joukkohauta kertomaan sodan raa'asta todellisuudesta.

II-vaiheen vaikutukset

Edellä olevan projektin toteuttaminen tulisi olemaan merkittävä tekijä Luoteis-Venäjän ja Zitomirin alueen tuntemuksen kasvussa Kainuun alueella sekä päinvastoin. Matkailullisten toimivien suhteiden lisäys ja yhteisyritysten syntyminen olisi merkittävää ja alueiden välille luotaisiin luottamukselliset suhteet. Matkailijamäärät, kansainvälinen kiinnostus ja matkailullinen yhteistyö lisääntyisi kansainvälisen matkailuverkoston myötä. Samalla saataisiin lisää ympärivuotisia työpaikkoja sekä turvattaisiin jo olemassa olevat.

Matkailijamäärät Raatteen Portissa nousevat noin 20 000 kävijään vuodessa, liikevaihto kasvaa nykyisestä noin 30 %. Tutkimustoiminnan myötä kävijämäärät myös pysyvät korkealla. Tämän vaikutus matkailuun ja muuhun yritystoimintaan Kainuussa ja Karjalassa on mittava. Yksin Raatteen Porttiin hanke tuo keskimäärin 2 ympärivuotista työpaikkaa lisää vuotta kohti, lisäksi rakennusaikaiset toimet ovat huomattavat. Elämysmatkailu tarjoaa rajattomat mahdollisuudet asiasta kiinnostuneille yrittäjille niin Kainuussa kuin Karjalassakin.

Tämä hanke on asettanut asian ideoijille ja jatkossa todennäköisesti myös suunnittelijoille erittäin suuren vastuun siitä, miten tämä hanke saadaan sisältymään herkimmillään siihen historialliseen ja henkiseen kokonaisuuteen, mikä Raatteen tien sanoma todella on tämän ajan ihmisille.

II-vaiheen tehtävät ja toteutustapa

1. Perustetaan hankkeelle ohjausryhmä joka valitsee projektipäällikön vetämään toimintaa.
2. Hanke julkistetaan tiedotusvälineille.
3. Kartoitetaan museaalinen yhteistyö Suomessa, Venäjällä ja Ukrainassa.
4. Talvisodan Monumentin suunnittelu projektipäällikön ja työryhmän kanssa. Asiantuntijoita käytetään hyväksi myös muista museoista Suomesta ja ulkomailta. Venäjälle ja Ukrainaan kiinteät suhteet museoihin ja esine- ja näyttelyvaihtoja suunnitellaan heidän kanssaan. Tutkimustyön aloittaminen Suomessa ja Venäjällä.
5. Suurlähetystöjen, elinkeino- ja matkailutoimistojen sekä MEK:n avulla edistetään yleisesti taloudellista toimintaa matkailun alalla.
6. Talvisodan Monumentin kivien louhinta syksy 2002.
7. Tutkijoitten yhteistyö sotahistorian alalla.
8. Talvisodan Monumentti valmis vuoden 2002 lopussa.
9. Projektipäällikkö ja työryhmä seuraa toimintaa ja raportoi siitä sekä tekee tarvittavat muutokset.

Projektiorganisaatio vastuuhenkilöineen

Projektiorganisaation muodostaa projektin ohjausryhmä joka valitsee projektin vetäjän. Ohjausryhmään kutsutaan asiantuntijajäseniä. Työryhmä raportoi Suomussalmen kunnanhallitukselle.

Projektin jatkotoimenpiteet

Projektin päättymisen jälkeen tehdään loppuraportti, jonka palautteen perusteella toimintaa muokataan. Kaikenlaista yhteistoimintaa pyritään jatkossakin tehostamaan ja mahdollisuuksien mukaan laajentamaan eri alueille ja toimintoihin. Museaalista yhteistyötä jatketaan ja näyttelyvaihtoja tehdään vuosittain. Seuraava Raatteen Portin kehitysvaihe on liitteenä oleva näyttelyn laajennus. Tutkimustoimintaa venäläisten kanssa jatketaan. Tutkimusaineiston pohjalta on suunnitteilla myös romaani Suomussalmen siviilisotavankien kohtaloista Talvisodan jaloissa.