44. N.A.Tchorsin Punaisen lipun kunniamerkillä palkittu Kiovan vuoristojalkaväkidivisioona

16.6.1919 – 44. rajadivisioona perustetaan 3. rajadivisioonan pohjalle
15.8.1919 – Liitetään 1. Ukrainan kiväärijalkadivisioonan kanssa neljä prikaatia käsittäväksi 44. kiväärijalkaväkidivisioonaksi
24.4.1941 – Järjestetään uudelleen 44. vuoristojalkaväkidivisioonaksi
19.9.1941 – Lakkautetaan

Nimitykset ja palkinnot

13.12.1920 – "Kiovalainen"-nimen myöntäminen, N.A.Tchorsin nimen myöntäminen
1928 – Palkitaan Vallankumouksen kunnian Punaisen lipulla (ansioista kansallissodan taisteluissa)
1935 – Palkitaan Punaisen lipun kunniamerkillä (menestyksestä taistelu- ja poliittisessa koulutuksessa)

Sisällissota

Kesäkuu 1919 – heinäkuu 1919 – Osallistuu taisteluihin Petljuran joukkoja vastaan Korostenin, Olevskin, Zhitomirin, Shepetovkan, Starokonstantinovin, Novograd-Volynskin, Rovnon, Dubnon ja Sarnin alueilla
Elokuu 1919 – lokakuu 1919 – Osallistuu taisteluihin Petljuran ja Denikinin joukkoja vastaan Korostenin, Fastovin, Brusilovin ja Irpen-joen alueilla
Marraskuu 1919 – Taistelee Kiovan saavuttamiseksi ja Chernigovin ja Nezhinin vapauttamiseksi
Joulukuu 1919 – Osallistuu Kiovan vapauttamiseen
Joulukuu 1919-tammikuu 1920 – Osallistuu Belaja Tserkvin, Umanin ja Vinnitsan vapauttamiseen
Helmikuu – maaliskuu 1920 – Osallistuu taisteluihin puolalaisia vastaan Mozyrin, Korostenin, Ovrutshin kaupungeissa, Dnestr-joilla
Huhtikuu 1920 – Taistelutoimintaa Kiovan alueella
Toukokuu – heinäkuu 1920 – Osallistuu Kiovan ja Novograd-Volynskin operaatioihin sekä taisteluihin Ptich, Sluch ja Teterev-joilla
1921 – Likvidoi Mahnon ja Petljuran aseelliset ryhmät

2. Maailmansota

vuoteen 1939 – sijoitettuna Zhitomiriin
17.09.1939 – 28.09.1939 – Osallistuu Neuvostoliiton hyökkäykseen Puolaan
Joulukuu 1939 – Saapuu Vienan Kemin asemalle, joukko-osastoittain taisteluun ilman valmisteluja; yrittää menestyksettä palauttaa huoltoyhteydet piiritettyyn 163. kiväärijalkaväkidivisioonaan
2.1.1940 – Suomalaiset osastot eristävät divisioonan taistelevat joukko-osastot selustasta
4.1.1940 – Paloitellaan osiin
7.1.1940 – Divisioonan henkilöstö pyrkii kaluston jättäen ja suuria tappioita kärsien rajalinjalle. Menettää vain seitsemän päivän aikana 4756 miestä
Maaliskuuhun 1940 – Divisioonan joukko-osastot toimivat raja-alueella
Kesäkuu 1940 – Liitetään eteläisen rintaman ryhmittymiin Romaniaa vastaan (5. armeijan 49. jalkaväkiarmeijakunta)
Huhtikuu 1941 – Toimii kokoonpanolla (vahvuus) No. 04/140
15.05.1941 – Saa kokoonpanoon 1100 varusmiestä
Elokuu 1941 – Tuhoutuu käytännössä Umanin motissa. Divisioonan lippu vietiin vihollisen selustasta Zaporozhjeen. Divisioonan komentaja Tkatshenkojäi vangiksi

Divisioonan päälliköt ja komentajat

1.7.1919 – 21.8.1919 – Dubovoi, Ivan Naumovich
21.8.1919 – 30.8.1919 – Tchors, Nikolai Aleksandrovich
30.8.1919 – 10.9.1919 – Dubovoi, Ivan Naumovich
10.9.1919 – 16.10.1919 – Mironov
16.10.1919 – 24.10.1919 – vs. Volkov, Pjotr
24.10.1919 – 01.01.1922 – Dubovoi, Ivan Naumovich
1930-luku – Kozlov, D.T.
1930-luku – Stormbah, Jaroslav Antonovich
01.1939 – 01.1940 – Prikaatin komentaja Vinogradov, A.I. (teloitettu 11.1.1940 joukkojen edessä divisioonan tappion vuoksi talvisodassa)
01.1940 – vs. prikaatin komissaari Furt, P.S.
09.01.1940 – 19.09.1941 – Prikaatin komentaja, 5.6.1940 lähtien kenraali-majuri Tkatshenko, Semjon Akimovich