Raatteen kivikentällä töihin

Raatteen muistokivikentällä Suomussalmella on aloitettu työt. Urakan tekee Maansiirtoliike Veijo Väisänen ky. Urakkasopimus allekirjoi- tettiin maanantaina Suomussalmen kunnanvirastolla. Itse asiassa kuusi miestä on jo parin kuukauden ajan raivannut aluetta ympäristötöinä. Virallisesti työmaa avattiin maanantaina.

Muistokivikentän rakentamiseen saatiin EU-rahoitusta Interreg III A Karjala -ohjelman kautta. EU-tuen osuus on 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. TE-keskus myönsi kotimaista rahoitusta 20 prosenttia. Loput 30 prosenttia maksaa Suomussalmen kunta. Varsinainen kivikentän rakentaminen tulee maksamaan noin 1,1 miljoonaa vanhaa markkaa. Lisäksi rahaa on varattu sotahistorialliseen tutkimustyöhön.

Raatteen Portin toiminnanjohtaja Marko Seppänen kertoo, että Joensuun ja Petroskoin yliopistoissa tehdään tutkimus talvisodan suomussalmelaisten siviilisotavankien kohtaloinen selvittämiseksi ja Venäjän tiedeakatemia kerää tietoa Puna-armeijan 44. divisioonasta. Projektilla luodaan yhteistyöverkko venäläisten sotahistorian tutkijoiden kanssa. Samalla rakennetaan pohja sotahistorialliselle matkailulle Suomessa ja Venäjällä.

Seppänen sanoo, että Raatteen Portin kävijämäärät ovat kääntyneet nousuun. Kun kivikenttä on valmis, uskotaan turisteja tulevan vieläkin enemmän. Elinkeinojohtaja Jari Tolonen toivoo, että kivikentän rakentamisen jälkeen Raatteen Portti voisi olla avoinna ympäri vuoden.

Raatteen muistokivikentästä tulee talvisodan monumentti. Sinne pystytetään oma kivi j okaiselle Suomussalmella talvisodan taisteluissa kaatuneelle suomalaiselle ja neuvostoliittolaiselle. – Näin talvisodan monumentista tulee kunnianosoitus jokaiselle talvisodan veteraanille, sanoo Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A.Säkkinen.

Talvisodan monumentin on tarkoitus kertoa sodan ympärilleen kylvämästä hädästä, epätoivosta ja menetyksistä. Erkki Pullinen Raatteen Portti Oy:stä sanoo, että niinpä kentälle ei tulekaan suoria rivejä, sillä siitä on tarkoitus tehdä mahdollisimman epäsotilaallinen. Vain kentän keskeltä kulkeva linja on suora, sillä se noudattelee alkuperäisen Raatteen tien pohjaa. Kenttää halkovat kaaritiet muodostavat neljä rengasta, jotka kuvaavat Raatteen tien varrella olleita motteja.

Kentälle tulee 23 000 kiveä. Ne louhitaan kallioperästä Eskolanvaaran louhosalueelta, jonne on Raatteen Portista noin 3 kilometrin matka. Maa-aineslupa on saatu 7 000 kuutiolle. Urakkasopimustilaisuudessa tuumailtiin, että ylijäävät kivenkappaleet on järkevintä murskata ja käyttää hyväksi.

Erkki Pullinen sanoo, että alueesta tulee hyvin karu, sillä karu on myös se asia, jota kenttä kuvaa.

Kentälle pystytettävistä kivistä ei yritetäkään tehdä keskenään samannäköisiä tai -kokoisia, sillä Suomussalmen taisteluissa kaatuneet sotilaatkin ovat olleet kaikki erinäköisiä. Kivet jätetään särmikkäiksi kuin itsepäiset sotajermut. Tuuli ja sade saavat hioa niitä, ja ehkä aika kasvattaa niiden pintaan sammaleen.

Suomussalmi
Anja LAHIVIA-IVIULARI
Ylä-Kainuu, 27. elokuuta, 2002