Puoli vuosisataa Neuvostoliitossa oli salattu Suomussalmen taistelu Talvisovan (1939-1940) aikana. Suomen rahvas piätti ikuistua kuatunehien ta elävien sotilahien muistuo perustamalla Talvisovan musei "Raattehen Portti". Suomalaiset patriotit oltih ylpeinä voitosta verimyllyssä: Vuokkiniemen ta Suomussalmen välisellä tiellä kuatu täysin Ruskien Armeijan 44. tarkka-ampujadivisioni, kumpani oli muovossettu Ukrainalla. Tulan divisijan 163. joukko-osasto piäsi piirityksestä, vain sentäh kun heitti sinne sotatehnikan. Suomussalmen kommunista, seuvun kylistä ta huuttoriloista jiätih yksistäh raunivot.

Jo aikoja on ummissuttu Mainettoman sovan huavat. Kostomuksen rakentamini ta maijen välini yhteistyö anto suomalaisilla mahollisuon suaha satoja uusija työpaikkoja Kainuun muakunnassa.

Suomalais-venäläisen Talvisovan monumentti -projektin käynnistämini alko vasta vuotena 2002. Raattehen Portti – musein vieressä rakennetah kansojenvälistä muistomerkkie jokahisella taistelussa kuatunehella punakaartilaisella ta Suomen armeijan sotilahalla.

Yhteistyön proplemoja käsiteltih Petroskoissa 3. ta 4. tuiskukuuta kansojenvälisessä Talvisovan monumentti -semi närissä. Karjalaisien tutkijien entusiasmie korkiesti arvosti Interreg 3A-Karelia -ohjelman koordinattori Paavo Keränen. Petroskoin yliopiston opastajien ta opastujien istoria-aihieset tutkimukset kiinnossettih Sotaistorijan institutin johtajua Eero Elfengrenie ta Joensuun yliopiston tutkijua Jussi Kämäräistä.

Ainutluatusie tietoja kerto moskovalaini Rudolf Sykijäinen, "Hirvijöt ta heijän lapset" kirjan kirjuttaja.

Oleg GEORGIJEVSKI
Vienan Karjala, N 4 (77), 27. tuiskukuuta, 2003