Puna-armeijan kaatuneiden henkilöllisyyttä selvitetään

Maaliskuun 13. Päivänä täyttyi 64 vuotta talvisodan päättymisestä ja rauhansopimuksen solmimisesta. Tapahtuman yhteydessä ja Suomussalmelle valmistuneen Talvisodan monumentin valmistumisen merkeissä 12.-13. maaliskuuta pidettiin talvisotaseminaareja Petroskoissa ja Suomussalmella.

Projektin koordinaattori Karjalan puolelta Pavel Razinov esitteli jatkokoulutuskeskuksen luentosaliin kokoontuneita seminaarien osanottajia, joista monet matkustivat samana päivänä Suomeen. Petroskoin seminaarissa esitetyt mielipiteet talvisodasta ja hankkeen merkityksestä puhuvat hankkeen laajentamisen ja jatkamisen välttämättömyydestä. Alempana esitämme lyhennelmiä seminaarissa pidetystä keskustelusta.

Maittemme suhteiden historiasta sodan suunnitteluun

Historiallisten tieteiden tohtori Petroskoin yliopistolta Juri Kilin kertoi lyhyesti Suomussalmen seminaaria varten valmistamansa esityksen sisällöstä. Siinä esitellään Neuvostoliiton ja Suomen välisten suhteiden kehitysvaiheita aina 1920 luvuilta alkaen. Tohtori Kilinin mukaan Neuvostoliiton sotasuunnitelmat olivat puolustusluonteisia aina vuoden 1938 joulukuuhun asti. Talvisotasuunnitelman mukaan Suomussalmen suunnalla puna-armeijan oli murtauduttava Ouluun asti 22 vuorokaudessa, mikä tohtori Kilinin mukaan oli täysin epäreaalinen tavoite. Muuten Leningradin sotilaspiirin talvisotasuunnitelma on julkistettu ja on myös toimituksemme käytössä.

Tohtori Kilinin sanoman mukaan Suomussalmen suunnalla talvisodassa kaatuneiden 23 000 sotavainajan luku ei pidä paikkaansa jakaatuneiden henkilöllisyyden selvittely vaati suuren etsintätyön.

Saman yliopiston dosentti Vladimir Kozin on jatkanut Suomussalmen suunnalla ja Raatteen tiellä käytyjen taistelujen tutkimustyötä.

- Arkistoissa säilyneistä dokumenteista selviää, että Suomussalmen offensiivin suunnitteli eversti Jermolajev, Vladimir Kozin tiedotti.

Hänen mukaansa Raatteen tiellä saarroksiin joutuneen ukrainalaisen 44. divisioonan olisi pitänyt hyökätä kohti Kajaania, mutta suunnitelma muutettiin sodan alkuvaiheessa.

Vladimir Kozin on tehnyt etsintä- ja tutkimustyötä kaatuneiden puna-armeijalaisten henkilöllisyyden ja lukujen selvittämiseksi. Hänen mukaansa 163 ja 44 divisioonien kaatuneiden sotamiesten lukuja ei ole vielä saatu selville täydellisesti ja työtä on jatkettava. Ennakkolaskelmien mukaan Suomussalmen sotavainajien luku saattaa olla 6 000-10 000 miestä, Vladimir Kozin olettaa.

Sotavainajien nimet asetetaan pantheoniin

Monumenttihankkeen Karjalan työryhmän koordinaattori Pavel Razinov kertoi tilaisuutta juontaessaan, että hankkeen toteuttamisen ja talvisotahistorian tutkimuksien yhteydessä on saatu lukuisia kirjeitä mm. Ukrainan Zhitomirin alueen asukkailta. Siellä kutsuttiin miehiä puna-armeijan 44. divisioonan riveihin.

- Tilaisuuteemme osallistuu tänään Suomeen matkustava Pietarissa sijaitsevan sotalääkinnällisen museon tutkija Dmitri Zhuravljov. Tästä museosta on aloitettava talvisodassa kaatuneiden etsiminen, siellä säilytetään sotilassairaaloiden arkistoja, joita ei ole kukaan tutkinut vielä, Pavel Razinov tiedotti. Hän kertoi myös Ukrainan Zhitomirin kaupungissa asuvan Olga Roshakin osallistumisesta 44. divisioonaan kutsuttujen sotamiesten henkilöllisyyden etsintätyöhön. Olga Roshak sai tiedon monumenttihankkeesta paikallisesta Zhitomirshtshina-lehdestä. Hänen isänsä Feodor Roshak palveli 44 divisioonassa ja kaatui talvisodassa. Olga ryhtyi mainittuun divisioonaan kutsuttujen etsintätyöhön ja lähetti meille ensimmäisessä kirjeessä 350 sotavainajan nimet.Seuraavassa kirjeessä tuli l 200 divisioonaan kutsutun nimeä, joiden kohtalo on selvittelemättä. Zhitomirista kirjoitti myös teknologisen korkeakoulun dosentti Galina Skiba, hän etsii isoisäänsä Grigori Skibaa, joka kaatui talvisodassa, Pavel Razinov kertoi.

Moskovassa sijaitsevan sotahistoriallisen arkiston osastonpäällikkö Natalja Jelisejeva kertoi, että arkistossa säilytettävät historialliset asiakirjat on koottu yli 15 300 niteeseen. Suurin osa dokumenteista oli salaisia, mutta nyt ne on avattu yleistä käyttöä varten. Erillisiin niteisiin on tallennettu mm. Talvisotaa koskevat Neuvostoliiton Pääsotaneuvoston määräykset ja muut asiakirjat. Myös ulkomaisia sotavankeja koskevat asiakirjat ovat yleisessä käytössä. Arkistoon saadaan hyvin paljon kirjeitä talvisotavainajain omaisilta, joissa tiedustellaan kaatuneiden tai kadonneiden sotilaiden kohtaloista, Natalja Jelisejeva kertoi.

Arkiston talletuksia käytetään talvisodassa kaatuneiden puna-armeijalaisten nimien selvityksissä. Natalj a Jelisejevan mukaan arkiston kortistoihin on tallennettu noin 160 000 talvisotavainajan nimet.

Projektin Karjalan osapuolelle avautuu uusia mahdollisuuksia Suomussalmen taisteluissa kaatuneiden puna-armeijalaisten nimien selvittämisessä sitä mukaa, kun tänä vuonna saadaan julkisuuteen talvisotavainajain muistokirjan kahdeksas nide.

Petroskoin seminaarissa esiintyivät myös talvisodan osanottaja Dmitri Aleksandrov, Venäjän sotahistoriallisen keskuksen varapäällikkö Valeri Filippovym. Tilaisuudessa esiteltiin työryhmän jäsenten Sergei Veriginin, Einari Laitisen ja Jussi Kämäräisen valmistama kirja suomussalmelaisten talvisotavankien kohtaloista.

Apu SUNDELIN
Karjalan Sanomat, N 12 2004.