Suomen Suomussalmella toteutettavan Talvisodan monumentti-hankkeen kehitysvaiheita käsiteltiin hiljattain Karjalan Sanomien toimituksessa pidetyn pyöreänpöydän keskustelussa.

Tilaisuuteen osallistuivat Suomen puolelta projektipäällikkö Marko Seppänen, projektinjohtaja Paavo Keränen ja ympäristösihteeri Erkki Pullinen. Karjalan osapuolta edustivat työryhmän koordinoija Pavel Razinov, Petroskoin valtionyliopiston dosentti Vladimir Kozin, opettajien jatkokoulutuskeskuksen oppituolin johtaja Vladimir Vodolazko, Karjalan historian jakulttuurinmuistomerkkien suojelukeskuksen edustaja Valentina Markovaym.

Alempana esitämmeotteita keskustelun tärkeimmistä aiheista.

Salaiset dokumentit tutkijoiden käytössä

Työryhmän jäsen dosentti Vladimir Kozin kertoi tilaisuuden osanottajille talvisodan historian tutkimustyön tuloksista viime kahden vuoden ajalta.

- Venäjän sotahistoriallisessa arkistossa säilytettävät talvisotahistorian salaiset dokumentit ovat yleisessä käytössä ja sieltä löytyy puna-armeijan Suomussalmen operaatiota koskevia virallisia asiakirjoja, Vladimir Kozin kertoi. – Meitä tietysti kiinnostivat 9. armeijan perustamista koskevat dokumentit. Suunnitelma Suomussalmen offensiivista oli valmistettu ja hyväksytty 29. Lokakuuta 1939 Leningradin sotilaspiirin sotaneuvostossa. Sen nimenä on "Suomen armeijan maa- ja merivoimien murskaaminen". Siinä on asetettu konkreettiset tavoitteet eri suunnilta hyökänneille puna-armeijan joukko-osastoille.

Neuvostoliiton puolustusvoimien kansankomissaarin marsalkka Kliment Voroshilovin määräyksestä 15. marraskuuta 1939 perustettiin 9. armeija, jonka kokoonpanoon kuuluivat 122., 54. Ja 163. divisioonat sekä Karjalaan siirrettävä 44. divisioona ja kaksi panssaripataljoonaa.

Armeijan esikunta sijoitettiin Kemiin, sen komentajaksi määrättiin armeijakunnan komentaja M.P.Duhanovja esikuntapäälliköksi divisioonankomentaja A.D.Sokolov.

- Nyt meillä on käytössä virallinen aineisto Suomussalmen operaatioon osallistuneista joukko-osastoista, niiden sijoituspaikoista, varustelustajakomentajista aina pataljoonankomentajaa myöten. Näistä asioista voimme kertoa tarkemmin maaliskuussa Suomussalmella pidettävässä sotahistoriallisessa seminaarissa, dosentti Vladimir Kozin kertoi.

- Minkälainen oli joukkojen voimasuhde eli miesvahvuus Raatteen tiellä käytyjen taistelujen aikana? kysyin Vladimir Kozinilta.

- Raatteen tietä Suomussalmelle etenevän puna-armeijan 44. divisioonan miesvahvuus oli noin 12 000 henkeä, joiden tukena olivat sekä panssarivoimat että tykistö. Eversti Hjalmar Siilasvuon komentamien suomalaisten joukko-osastojen miesvahvuus oli 11238 henkeä. Luvut ajoittuvat v. 1940 tammikuun 5.-6. päiviin, Vladimir Kozin kertoi.

- Yritimme selvittää Raatteen tiellä ja yleensä Suomussalmen suunnalla käydyissä taisteluissa kaatuneiden j a kylmään menehtyneiden puna-armeijalaisten lukua. Laskelmiemme mukaan 163. ja 44. divisioonien talvisodassa kaatuneiden määrä on noin l0 000 henkeä. Sotavainajista on saatu selville noin 400 hengen nimet, Vladimir Kozin sanoi.

Talvisodan aikana Suomussalmen suunnalla käydyissä taisteluissa kaatuneiden nimiluettelon selville saamiseksi tekee työtä opettajien jatkokoulutuskeskuksen oppituolin johtaja Vladimir Vodolazko. Hänen käytössä olevista talvisodassa kaatuneiden muistokirjoista on poimittu luetteloon 315 sotavainajan nimeä 163. divisioonan ja 340 nimeä 44. Divisioonan miesvoimasta.

- Tähän mennessä on julkaistu vain kaksi muistokirjaa, joista toiseen on sisällytetty V-kirjaimella alkavat sukunimet. Teen työtä vapa-aikana, tarvitsen apulaisia laittamaan luetteloja tietokoneella, Vladimir Vodolazko sanoi.

Seminaari pidetään sodanpäättymisen muistopäivänä

Talvisodan monumentti -hanke järjestää Talvisotaseminaarin Suomussalmella kuluvan vuoden 13. maaliskuuta, jolloin täyttyy tasan 64 vuotta sodan päättymisestä.

Keskusteluumme osallistuneet suomalaiset vieraamme ojensivat meille ohjelman, josta ilmenee, että tilaisuudessa pitää juhlapuheen Suomen pääministeri Matti Vanhanen ja päätössanat esittää maakuntajohtaja Timo A.Säkkinen.

Monumenttihankkeen toteuttamisen yhteenvedoista Marko Seppänen ja Paavo Keränen kertoivat, että matkailijoiden kiinnostus talvisotahistoriaan on nousussa, projektin aloituksesta Raatteen portin kävijämäärä ja myynti ovat nousseet yli 50 prosenttia. Viime vuonna matkailijaluku oli yli 20 000 henkeä 40 maasta.

Kustannukset Talvisosodan monumentti-hankkeen toteuttamiseen nousivat 325 000 euroon. Tiedotusvälineissä julkaistiin 119 juttua, joista vajaa puolet oli Venäjän mediassa.

Paavo Keräsen sanoman mukaan vaikka talvisotaseminaarissa tehdään yhteenvedot projektihankkeen toteuttamisesta, se ei merkitse yhteistyön lopettamista. Suunnitelmissa on matkailun laajentaminen Kiiskiesen kukkuloille.Kollaalleja Karhumäkeen.

Monumentin kivikentällä on kellotorni, jossa on 105 erikokoista kelloa – yksi jokaiselle talvisodan päivälle. Tuuli helisyttää niitä, muistuttaen kävijöille vuosikymmenien takaisesta tragediasta.

Apu SUNDELIN
Karjalan Sanomat, N 9 2004