Sipoon Reserviläiset Raatteen tiellä

Suomen talvisota käytiin 30.11.1939-13.3.1940. Suomi kävi sotansa käytännössä yksin, ainoastaan Ruotsista saatiin pieniä määriä vapaaehtoisia sotilaita.

Koska toisen maailmansodan rintamatilanne oli muilla sotanäyttämöillä hiljainen, koko maailma seurasi pienen Suomen kamppailua. Eräs talvisodan merkittävimpiä suomalaisvoittoja saatiin Suomussalmella Raatteen tien taisteluissa. Täällä suomalaiset tuhosivat melko pienin menetyksin peräti kaksi neuvostodivisioonaa kuluttavissa mottitaisteluissa.

Neuvostoliiton tavoitteena oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdaltaan, edetä Ouluun ja katkaista siten myös maayhteydet Ruotsiin. Suomussalmea puolusti aluksi vain pataljoonan verran suomalaisia, kunnes apuun saatiin 9. divisioona eversti Hjalmar Siilasvuon johdolla. Raatteen tien taistelu käytiin 1.-7.1.1940 eli sotaa oli tuolloin takana jo kuukausi.

Sipoon Reserviläisten kevätjotoksen aiheena pääsiäisenä oli tämän talvisodan kuuluisimman taistelun maastoihin ja muistomerkkeihin tutustuminen. Retken tavoitteina oli kohottaa kenttäkelpoisuutta (maastossa liikkuminen ja yöpyminen) sekä tutustua alueen sotahistoriaan.

Alueelle siirryttiin tila-autolla, ja alueella yövyttiin maastossa, yhdistyksen uudessa sissiteltassa. Sää suosi, koska sateita ei odotuksista huolimatta saatu ja lumetkin olivat Kainuusta pääosin jo sulaneet.

Raatteen tie on nykyään museotie. Alunperin se on rakennettu hätäaputyönä 1900-luvun alussa ennen Suomen itsenäistymistä. Raatteen tie oli talvisodan aikaan ainoita Suomen ja Neuvostoliiton rajan yli kulkevia teitä Kainuussa. Raatteen kylässä, joka käsittää vain muutaman talon, sijaitsee nykyään ainoa säilynyt sotia edeltävältä ajalta peräisin oleva suomalainen rajavartioasema.

Nykyään vartioaseman tiloissa toimii rajamuseo, joka on auki kesäisin. Raatteen kylässä sijaitsee myös uudempi rajavartioasema ja rajavartiomiesten asuntoja. Yleinen tie päättyy rajavyöhykkeelle, josta on vielä parisen kilometriä rajalle. Rajavyöhykkeelle ei kuitenkaan ole asiaa ilman asianmukaisia lupia.

Noin yhdeksän kilometrin päässä rajalta länteen sijaitsee Purasjoen puolustusasema, jossa vihollista viivytettiin talvisodan ensimmäisinä päivinä. Asema on kunnostettu ja entisöity 1980-luvun lopussa varusmiesvoimin. Asema sisältää korsuja, taistelu- ja yhdyshautoja ja erilaisia asepesäkkeitä. Asema on tutustumisen arvoinen ja antaa autenttisen kuvan talvisodan olosuhteista.

Raatteen tien varressa on myös useita muistomerkkejä. Muistomerkkejä ovat pystyttäneet suomalaisten lisäksi myös venäläiset ja ukrainalaiset.

Neuvostoliiton 44. divisioonan miehistö oli talvisodassa lähes kokonaisuudessaan ukrainalaista. Oma muistomerkkinsä on myös vienankarjalaisille, jotka ovat kulkeneet Raatteen tietä pakolaisina Suomeen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen, ja samaa tietä ovat kulkeneet suomalaiset heimosoturit 1920-luvun alussa itään, vapauttamaan Vienaa.

Raatteen museotien alussa sijaitsee Raatteen Portti, joka toimii museona kesäisin. Alueelle on kerätty paljon talvisodan aikaista sotasaalista, kuten vankkureita, tykkejä, panssarivaunuja ja ajoneuvoja. Alueella on myös talvisodan monumentti, joka koostuu tuhansista panssariestekivistä ja komeasta muistopaadesta, johon on ripustettu 105 vaskikelloa – talvisota kesti 105 päivää. Vaskikellojen kilinä symboloi sodan mielettömyyttä. Raatteen tien alussa on myös entistämättömiä taisteluasemia, joiden pohjalta yhä löytyy sotaromua, jos tarkasti osaa etsiä. Alueella on myös joukkohautoja ja ammuttua metsää muistona jälkipolville.

Raatteen tien suurvoiton merkitys talvisodassa oli siinä, että se antoi pienelle Suomen armeijalle uskoa omiin mahdollisuuksiin. Mahtava vihollinen oli lyötävissä. Taistelun voitto myös esti Neuvostoliittoa valtaamasta Oulua ja katkaisemasta Suomea kahtia, mikä olisi katkaissut myös elintärkeät maayhteydet Ruotsiin.

Sodan ratkaisutaistelut käytiin Karjalan kannaksella, mutta myös Pohjois-Suomen sotanäyttämöllä oli oma merkityksensä. Merkittävää oli myös se, että Suomussalmen voitot saavutettiin asevelvollisuusarmeaijlla, jossa reserviläiset käytännössä puolustivat omia kotiseutujaan. Tämä on etu, jota ammattiarmeijoilla ei voida korvata tänäkään päivänä.

Sipoon Reserviläiset ry on vuonna 2004 perustettu avoin maanpuolustusyhdistys, jonka jäsenyys on avoin kaikille 18 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille.

Yhdistyksen toiminta käsittää aatteellista maanpuolustustyötä, kuntoliikuntaa, ammuntaa, tutustumiskäyntejä ja illanviettoja.

Ossi Ikonen
Sipoon Sanomat, 19. toukokuuta 2011