Suomalaiset joukot tekivät ison motin ja saavuttivat Neuvostoliiton puna-armeijasta suurvoiton Suomussalmella Raatteentiellä tammikuussa 1940. Taistelukentältä säästyi vuosikymmeniksi harvinaista kuvamateriaalia.

11. Autokomppanian päällikkö luutnantti Erkki Sortila (1908–1990) oli saanut hyvät valokuvausopit ennen sotaa. Hämeenlinnalaisessa valokuvausliikkeessä työskennellyt Sortila oli ollut olympiakuvaajien harjoituksissa vuonna 1939 ja hankkinut kaksi Zeissin kinofilmikameraa.

Talvisota lykkäsi vuoden 1940 Helsingin olympialaiset tulevaisuuteen, mutta Sortilalle avautui mahdollisuus käyttää osaamistaan Raatteentiellä. Suomalaisjoukkoja johtaneen 9. divisioonan komentajan Hjalmar Siilasvuon esikuntapäällikkö Alpo Marttinen tiesi Sortilan ja otti hänet mukaan tarkastelemaan tuhotun vihollisdivisioonan jäänteitä heti taistelun jälkeen 8. tammikuuta 1940.

– Isä ei puhunut sodasta yhtään mitään. Tutustuin kuviin vasta, kun löysin albumin kuolinpesästä, Matti Sortila kertoo.

Sortila pääsi kuvaamaan taistelukenttää ennen armeijan virallisia kuvaajia. Suomalaisten edessä avautui uskomaton näky. Tie ja tienvarret olivat täynnä autoja, panssarivaunuja, kärryjä ja panssarivaunuja. Kaikkialla oli sotilaiden ruumiita ja kuolleita hevosia.

Kuvat jäätyneestä helvetistä näyttävät täydellisen tuhon, joka puna-armeijan Ukrainassa koottua 44. divisioonaa kohtasi. Valokuvat jäivät kuitenkin unholaan vuosikymmeniksi.

Kuvat ovat harvinaisia kahdesta syystä. Ensinnäkin tavalliset rintamamiehet kuvasivat sota-aikana suhteellisen vähän autenttisia taistelukentän näkymiä. Toisekseen tavallisten sotilaiden kuvat talvisodasta ovat vielä harvinaisempia kuin kuvat jatkosodasta.

Harvinaisia kuvia on julkaistu aiemmin Mika Kuljun tietokirjassa Raatteen tie – jäätynyt helvetti (Gummerus 2013). Erkki Sortila otti kuvia myös jatkosodan aikana, mutta ne ovat hyvin toisentyyppisiä.

– Lähinnä maisemakuvia Aunuksesta, Matti Sortila sanoo.

Simo Holopainen
Ilta-Sanomat, 16. lokakuuta 2019