Lumipenkat reunustavat kapoista tietä. Havupuut jököttävät kapeina yläilmoja kohti. Lumi pöllähtelee harmaata taivasta vasten.

Tunnelma vetää hiljaiseksi. Varsinkin, kun tietää, että samassa maisemassa, ankarassa pakkasessa posusivat sotilaat 74 vuotta sitten.

Miestä kaatui niin, että ruumiita kasaantui suuriksi röykkiöiksi.

Sodan ensimmäiset tärkeät voittonsa taisteluissa saavuttanut Suomikaan ei säästynyt uhreitta, mutta Ukrainan olosuhteisiin tottuneet pojat nitisti luotien lisäksi kylmä ja nälkä.

Neuvostoliitto kuvitteli marssivansa Suomussalmelta Ouluun ja katkaisevansa Suomen keskeltä kahtia.

Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. Peräti 6 000 venäläistä kohtasi Raatteen tien taisteluissa matkansa pään.

Sydäntalven päivistä rajan tuntumassa on kirjoitettu tuhansia sivuja, tehty dokumentteja ja näytelmiä. Suomalainen sankaritarina levisi aikoinaan ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien välityksellä myös ympäri maailman.

Väitetäänpä Stalininkin lukeneen joukkojensa alennustilasta länsimaisista sanomalehdistä.

Suomussalmelaiset haluavat pitää huolta siitä, ettei Raatteen tien muisto himmene jatkossakaan.

Vuonna 1992 käyttöön otettua talvisotamuseota laajennetaan parhaillaan ja näyttelyä uudistetaan, jotta se kiinnostaisi edelleen niin entisiä kuin uusiakin asianharrastajia.

Raatteen Portti on jatkuvasti houkutellut vierailijoita. Parhaimmillaan heitä on käynyt 30 000, viime vuosina 10 000–12 000. Taistelutantereita ja museota esitellään vuosittain noin 90 ryhmälle.

– Uskomme, että uusi näyttely saa väen liikkeelle, kunnan matkailusihteeri Alpo Rissanen sanoo.

Materiaalista ei Rissasen mukaan ole puutetta. Ennen esittelemättömiä esineitäkin on varastoissa. Esimerkiksi taisteluissa mukana ollut panssarivaunu odottaa näytteille pääsyä.

– Aineistoa on mielettömästi. Haasteena on lähinnä sen tiivistäminen. Uuden tilan myötä näkökulmaa Raatteen tien taisteluihin voidaan avata laajemmin.

Lisää lääniä tarvitaan Rissasen mukaan siksikin, että erityisesti kesän ruuhka-aikoina nykyinen rakennus uhkasi mennä tukkoon.

Laajennus mahdollistaa myös vaihtuvat näyttelyt, joissa voidaan esitellä lähemmin tiettyjä yksityiskohtia.

Tuoreita sävyjä näyttelyyn saadaan myös tekniikkaa hyödyntämällä.

Talvisotamuseon rakennuksen omistaa kunta. Laajennuksen ja uuden näyttelyn kustannusarvio on 630 000 euroa, josta 330 000 on saatu Euroopan Aluekehitysrahastolta. Loput tulevat kunnan kassasta.

Uuden näyttelyn käsikirjoitusta on mietitty työryhmässä, johon kuuluu Rissasen lisäksi muun muassa toimittaja Anna-Leena Rauhala, Raatteen portin alunperin suunnitellut arkkitehti Hannu Pyykkönen ja teatterimies Eero Schroderus. Ammattilaisapua on saatu sotamuseolta ja Kainuun maakuntamuseolta.

– Tarkoitus on ensin kuvata elämää Suomussalmella syksyllä 1939, lopulliseen asuunsa käsikirjoituksen muotoileva Rauhala kertoo.

Sota ei tullut tyhjälle näyttämölle. Ihmiset elivät arkeaan. Ensimmäisiä vaurastumisen merkkejä oli havaittavissa. Suuri määrä siviilejä jäi sodan jalkoihin.

Oleellisinta uudessakin näyttelyssä on itse taistelujen historia. Siihen pyritään tällä kertaa etsimään enemmän rivimiehen näkökulmaa.

Tavoitteena on myös välittää museovieraille kuvaa talven arktisuudesta ehkä jopa kokemuksellisuuden kautta.

– Sotilaat kokivat kylmää, nälkää ja väsymystä. Ei ollut vettä, ei kunnon majoitteita. Tultakaan ei saanut tehdä. Hangessa kulkiessa tuli ensin hiki, joka sitten jäätyi iholle, Rauhala kuvaa.

Näyttely ei pääty taistelukentälle ja historiallisen sotasaaliin kuvaukseen, vaan se raottaa ikkunaa rauhaan ja jälleenrakentamiseen.

– Haluamme, että näyttelystä välittyy toivon näköala. Kokonaisuus tulee olemaan aikamatka sodasta rauhaan, vaikka keskiössä ovatkin ankarat sydäntalven viikot, Rauhala sanoo.

Uudistunut Talvisotamuseo avataan yleisölle kansallisena veteraanipäivänä alla 24. huhtikuuta.

Meri Alaranta-Saukko
Suomenmaa, 23. helmikuuta 2014