Kesällä 1940 Neuvostoliitosta palasi 254 talvisodan aikana rajan yli vietyä suomussalmelaista. Suolasi 254 talvisodan aikana rajan yli vietyä suomussalmelaista. Suomalaiset veivät heidät Paltamossa sijaitsevalle karanteenileirille. Asian tiimoilta haastateltu upseeri kertoi lehdessä, että "Nyt pestään suomussalmelaisista ryssänhaju pois". Mistä oli kysymys?

Sodan siviiliväestön evakuointi oli laiminlyöty Suomussalmella

Neuvostojoukot ylittivät Suomen rajan 30.11.1939. Talvisota oli alkanut. Suomussalmella puna-armeija hyökkäsi kahtena osastona. Etelässä Raatteen suunnasta ja pohjoisessa Juntusrannan kautta. Osastot yhdistyivät Suomussalmen kirkonkylässä 7.12. Myöhemmissä taisteluissa vahvistuksia saaneet suomalaisjoukot löivät joulukuun lopussa puna-armeijan 163. divisioonan ja tuhosivat tammikuun alussa 44. divisioonan Raatteen taisteluissa. Suomussalmen ja Raatteen tien taistelut tunnetaan ympäri maailmaa. Vähemmän tunnettu seikka on, että taistelujen keskellä oli myös suomalaisia siviileitä.

Viime sotien aikaan suomalaiset yleensä evakuoivat siviiliväestön taistelualueilta. Suomussalmella tämä tehtävä kuitenkin osittain epäonnistui. Pitäjän noin kymmenestätuhannesta asukkaasta 1685 jäi puna-armeijan valtaamalle alueelle. Evakuoinnin epäonnistuminen johtui muun muassa huonoista liikenneyhteyksistä, kaluston vähäisyydestä ja siitä, että se aloitettiin vasta sodan sytyttyä. Suomen hallitus oli kieltänyt rajapitäjien evakuoinnin ennen sotatoimien alkamista. Syynä tähän oli se, että Neuvostoliittoa ei haluttu provosoida. Lisäksi hallitus oli sitä mieltä, ettei sotaa tule ja evakuointi täten olisi turhaa rahan hukkaa.

Puna-armeija tuo mukanaan uuden järjestyksen

Kun sota alkoi, ihmiset olivat päivittäisissä arkiaskareissaan. Lapset olivat koulussa ja aikuiset omissa toimissaan. Rajan läheisyydessä tieto sodan alkamisesta saatiin, kun taistelu rajan ylittänyttä vihollista vastaan alkoi, muualla joko radion välityksellä tai kun sotilaat tulivat käskemään evakkoon.

Puna-armeija kohteli alueelle jäänyttä siviiliväestöä pääsääntöisesti hyvin. Radiot tosin takavarikoitiin ja joitakin suomussalmelaisia pidätettiin epäiltynä vakoilusta tai toiminnasta puna-armeijaa vastaan, mutta ryöstelyä tai väkivallantekoja ei esiintynyt. Miksi olisikaan, sillä neuvostojoukot olivat tulleet maahan vapauttajina. Sotilaille oli kerrottu, että suomalaiset vapautetaan kapitalistien ikeen alta ja maahan luodaan uusi, vapaa neuvostojärjestelmä.

Uutta järjestelmää ryhdyttiinkin luomaan Suomussalmella. Perustettiin "Työtätekevän Kansan Komitea" tai "Ruhtinaansalmen Toimeenpaneva Komitea" jonka tarkoituksena oli, puna-armeijan avustuksella, käyttää ylintä valtaa alueella. Komitea antoi useita erilaisia julistuksia ja päätöksiä. Suuri osa niistä oli periaatteellisia, kuten " Annetaan työtätekevälle kansalle työtä ja poistetaan työttömyys!". Osa oli kuitenkin konkreettisempia: Päätettiin "Kunnostaa alueen tiet", "Rakentaa uusi koulu suojeluskuntalaisten koulun tilalle" ja "Järjestää osuuskauppa uudelleen".

Kouluja ja kauppoja koskevat päätökset jäivät käytännössä toteutumatta. Opettajat, jotka alueelle olivat jääneet, kieltäytyivät työskentelemästä uudelle hallinnolle. Kauppojen varastot oli äkkiä myyty loppuun, eikä uusia tarvikkeita saatu mistään. Kuitenkin käskyt osoittavat, että tarkoituksena oli luoda uusi järjestelmä Suomeen, ei pelkkä miehittäminen.

Suomussalmelaisia siirretään Neuvostoliittoon

Suomalaisten sotilaallinen menestys pakotti puna-armeijan keskittymään sotimiseen, eikä se voinut auttaa uutta hallintoa toiminnassaan. Tammikuun puoliväliin mennessä suomalaiset olivat työntäneet neuvostojoukot kaikkialla muualla paitsi Suomussalmen pohjoisosassa rajan taakse. Samalla kun suomalaiset etenivät he siirsivät siviiliväestön muualle. Puna-armeija siirsi noin 300 suomalaista siviiliä rajan taakse Neuvostoliiton puolelle.

Suomussalmelaiset sijoitettiin pääasiassa Kintismäen metsätyöleirille. Suomussalmelaiset jaettiin kahteen ryhmään: niihin jotka kykenivät ja niihin jotka eivät kyenneet metsätöihin. Metsätöihin kykenemättömät pantiin huoltamaan metsätöihin pystyviä, ja heidät sijoitettiin pyykkituvalle, keittiöön tai muihin huoltotehtäviin. Periaatteena oli "Neuvostojärjestelmässä ei ole vapaamatkustajia".

Elämä leirillä ei ollut helppoa. Työ oli raskasta ja ruoka oli huonolaatuista ja sitä oli liian vähän. Huterat parakit olivat kylmiä huolimatta lämmityksestä ja siitä, että ne oli sullottu täyteen ihmisiä. Lisäksi puutteellinen hygienia ja heikko terveydenhuolto vaikeuttivat oloja. Leirillä kuoli noin kaksikymmentä suomussalmelaista, lisäksi ainakin 14 teloitettiin syytettynä muun muassa vakoilusta.

Paluu Suomeen

Sota päättyi 13.3.1940. Leirillä siitä ei tiedetty mitään. Toukokuun alkupuolella alkoi kiertää huhuja rauhasta ja mahdollisuudesta päästä takaisin Suomeen. Pian leiriläisiltä alettiinkin kysellä, ketkä olisivat halukkaita palaamaan ja ketkä jäisivät Neuvostoliittoon. Kolme miestä ja kaksi naista ilmoitti haluavansa jäädä, muut anoivat lupaa maasta poistumiseen.

Suomussalmelaiset palautettiin 3.6.1940 Suomeen. Heitä tuli rajan yli 254. Heidät kuljetettiin Paltamoon, jonne heitä varten oli järjestetty karanteenileiri. Paltamossa suomussalmelaisia pidettiin kaksi viikkoa karanteenissa. Tänä aikana heille tehtiin lääkärintarkastukset ja kuulusteltiin Suomen salaisen poliisin, Valpon toimesta. Kuulustelujen seurauksena 27 neuvostoliitosta palautettua vangittiin sodanaikaisten tapahtumien tarkempaa selvittelyä varten. Myöhemmin heidät tuomittiin eripituisiin vankeustuomioihin maanpetoksellisesta toiminnasta. Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 kaikki tuomitut pääsivät vankilasta.

Vaiettu aihe

Suomussalmelaisten siviilien kohtalo on mielenkiintoinen, mutta vähän tutkittu alue Suomen historiassa. Virallinen Suomi on halunnut vaieta siitä, koska se ikävällä tavalla rikkoo myyttiä Suomen kansan yhtenäisyydestä talvisodassa. Suomussalmelaiset ovat halunneet vaieta siitä, koska maanpetturuus on arka aihe. Venäläisillä ei ole ollut tarvetta tutkia asiaa. Nyt, yli kuusikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen, asiaa on alettu tutkia molemmin puolin rajaa. Yhteistyössä tutkimme molempien maiden arkistot ja selvitämme lopultakin, mitä Suomussalmella tapahtui talvisodan aikana.

Jussi KÄMÄRÄINEN
Karjalan Sanomat, N 13 2003