HENINEN.NETRAATTEEN PORTTIUuttaHankeMuistopantheonTutkimusretkiMediaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirjaSotatapahtumatKuviaDokumentitSota ja kohtalotMuisto ja lakiMuseoiden yhteistoimintaMatkailu

Sota-ajan kokemusten ja muistojen välittäminen yhä tärkeämpi tehtävä

Ministeri Paula Lehtomäki toivoi veteraanipolvelta löytyvän vielä voimia tähän haastavaan työhön

"Ensikäden tieto ja kokemukset sota-ajalta ovat pyyhkiytymässä pois kansakunnan yhteisestä muistista, kun keskuudestamme poistuu yhä kiihtyvällä tahdilla niitä ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia sota-ajoista, erityisesti rintamalta. Siksi näiden kokemusten ja muistojen välittäminen nuoremmille sukupolville on yhä tärkeämpi ja haastavampi tehtävä - ponnistus, johon toivon veteraanipolvelta vielä löytyvän tahtoa ja voimaa."

Suomussalmen talvisotaseminaarin juhlassa puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki sanoi talvisodan päättymisen muistopäivään sisältyvän historian siipien havinaa. Samaan aikaan siunatun jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin poismeno heijastelee erään aikakauden päätöstä. "Ehrnrooth oli maamme lähihistorian vaikeimpien aikojen ja niistä selviämisen henkilöitymä. Hän jaksoi valaa uskoa kansakuntamme voimiin ja selviämismahdollisuuksiin monilla eri foorumeilla."

Sukupolvien vaihtuminen muuttaa Lehtomäen mukaan monella tavalla sitä katsantokantaa, mikä kansakunnalla on esimerkiksi viime sotien ja sen jälkeisten vuosikymmenten historiaan. Kukin kerää henkilökohtaisen muistopankkinsa siitä kokemuspohjasta, joka oman elämän aikana kerääntyy. Muu on opittua, perimätietoa tai muuta.

Nykyisen nuoren suomalaispolven muistipankki koostuu vain viimeisen vuosikymmenen, parin kansainvälistymisen ja teknologisen kehityksen ajasta. Siksi ensikäden kokemusten ja perimätiedon välittäminen on niin tärkeä asia.

Valtioilla myös yhteinen vastuu

Suomi kohtaa Lehtomäen mukaan tänään turvallisuushaasteita, jotka ovat kovin erilaisia kuin kuusikymmentä vuotta sitten.

Sotien uhka on Euroopassa saatu väistymään kylmän sodan ja sitä seuranneen murroksen jälkeen.

Euroopan unioni on rauhanhankkeena tehnyt yhä laajemman osan Eurooppaa vakaan demokratian vyöhykkeeksi. Samalla unioni rakentaa kumppanuutta Venäjän kanssa, tukee jälleenrakennusta Balkanilla ja edistää vakautta uusilta rajoiltaan itään.

Kansallisessa keskustelussa keskeinen asia on kysymys sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.

Lehtomäen mukaan on olemassa kaikki merkit siitä, että maamme pystyy jatkossakin toteuttamaan ja kehittämään laajan yksimielisyyden pohjalta omaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa, joka turvaa itsenäisyytemme, edistää yhteisiä arvojamme ja vastaa kansallisia etujamme.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perusteet olivat osittain turvallisuuspoliittisia. Madridissa pari päivää sitten tapahtuneet terrori-iskut osoittavat hyvin konkreettisella tavalla sen, mistä eurooppalaisessa yhteistyössä lopulta on kysymys. Isku yhtä jäsenmaata kohtaan on isku koko unionia kohtaan. Riippumatta siitä millaisia kirjauksia Euroopan perustuslailliseen sopimukseen tehdään, on selvää että unionimaiden välisen riippuvuuden ja solidaarisuuden vuoksi toiset jäsenmaat tarjoavat apuaan iskun tai hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. Avun laadusta ja tavasta sovitaan erikseen.

Valtioilla on vastuu kansalaistensa turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista, mutta niillä on myös yhteinen vastuu. Viime kädessä turvallisuutta rakennetaan estämällä ennakolta konflikteja, puuttumalla ristiriitojen perussyihin ja paneutumalla niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat turhautumista, syrjäytymistä ja epätasa-arvoa kiihtyvässä muutoksessa maailmalla. Tässä on Lehtomäen mukaan turvallisuuspolitiikan ydintehtävä, johon Suomi kuten Euroopan unioni kokonaisuudessaan panostaa laajan turvallisuuden nimissä.

Juhlassa puhuivat myös valtuuston puheenjohtaja Raija Hekkala, maakuntajohtaja Timo A. Säkkinen, Jalon laulajat ja Promenade-ryhmä, joka esitti tanssin ystävyydestä. Eero Schroderus esitti monologin Toivo Lesosen kirjasta Rivimiehen sota.

Apulaisprofessori Sergei Verigin on yhdessä muiden tutkijoiden kanssa selvittänyt talvisodan aikaan Neuvostoliittoon vietyjen suomussalmelaisten siviilisota-vonkien kohtaloita. Tutkimuksista syntyneen teoksen ensimmäisen venäjänkielisen kappaleen sai ministeri Paula Lehtomäki. Oikealla projektijohtaja Paavo Keränen.

Irene VAINIO
"Kainuun Sanomat"
14. maaliskuuta 2004

© Raatteen Portti Museo, Suomussalmen kunta, 2002–2004
© Karjalan Opettajien Jatkokoulutusinstituutti, 2002–2004
© Heninen.net, 2002–2017