Suomussalmelainen Erkki Pullinen ei osannut arvata Raatteentien taisteluiden monumenttia suunnitellessaan, millainen lisäefekti ilmaantuisi talvisodan uhrien muistomerkille.

Ensivilkaisulta näyttää kuin joku olisi käynyt varta vasten maalaamassa kiviä punavärillä. Syntyy vaikutelma, että kivet aivan kuin tihkuvat verta Raatteentiellä kaatuneiden miesten muistoksi.

Tällainen hieman mystinen näky odottaa kävijäänsä Raatteen Portin museoalueen vieressä sijaitsevalla kivikentällä, jonne on koottu liki tarkalleen 17 000 kiveä keskelle tykistön runtelemaa metsää.

Kyse on vuonna 2003 käyttöön vihitystä kolmen hehtaarin muistoalueesta, joka kunnioittaa Raatteentien veristen taisteluiden uhreja.

Valtavan kivikentän lohkareet symboloivat kaatuneita miehiä. Tarkoitus on havainnollistaa visuaalisesti, kuinka paljon ihmishenkiä menetettiin näissä korpimaisemissa talvisodan (1939–40) hurjimmissa taisteluissa.

Talvisodan monumentin suunnittelija on Erkki Pullinen, joka asuu aivan Suomussalmen ratkaisutaisteluiden tapahtumapaikoilla. Pullinen tunnustaa, ettei hän osannut arvatakaan, millaisen yllätyksen luonto järjestäisi vuosien mittaan muistomerkille.

– Ei siitä ollut mitään aavistusta enkä sitä osannut ajatella suunnittelun aikana. Joissakin kivissä oli jo silloin pikkuisen punaista, mutta nythän näyttää siltä, että luonto on tehnyt siellä vielä vähän lisää taiteellista työtä, Pullinen kuvailee.

Selitys ilmiölle löytyy viherlevästä, vaikka sen väritys onkin punainen. Kun levä on alttiina voimakkaalle valolle esimerkiksi avoimella kivikentällä, se suojautuu punaisella pigmenttivärillä.

Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin Jouko Rikkisen mukaan viherleviä on lukuisia, joten lajin tarkempi määrittely vaatisi perusteellisempaa tutkimista.

IS:n tuoreet valokuvat kivistä nähtyään Rikkinen antoi seuraavan arvion:

– Mitä ilmeisimmin kyseessä on Trentepohlia-suvun viherlevä. Laji on todennäköisesti Trentepohlia jolithus, mutta sen varmistaminen edellyttäisi mikroskooppituntomerkkien tarkastelua.

Kasvitieteilijä Seppo Vuokko on samoilla linjoilla. Kyse on viherlevästä, joka Vuokon mukaan hiipuu pikku hiljaa pois ja tilalle tulee harmaata jäkälää.

– Kuvissa näkyy, kuinka jäkälät alkavat vallata kivipintaa. Harmaat pyöreät laikut kivissä ovat jo hyvin kasvuun ehtineitä jäkäliä, Vuokko analysoi kuvia.

Kivet Raatteentien monumenttiin tuotiin lähistöllä sijaitsevalta kivilouhokselta vuonna 2002.

Kivikentän keskelle pystytettiin niin ikään Pullisen suunnittelema muistomerkki, joka sai nimen Avara syli. Siinä on puukaarien yllä 105 vaskikelloa – yksi talvisodan jokaiselle päivälle. Kun tuuli käy, kellot soivat milloin vaimeammin, milloin kuuluvammin.

Kun Raatteen Portin nykyinen yrittäjä Reima Haapoja otti museoalueen vastuulleen vuonna 2019, monumentin kivikentällä oli jo silloin paljon punaisia kiviä. Haapojan havaintojen mukaan ilmiö on kuitenkin edennyt vauhdilla aivan viime vuosina.

– Punaista on tullut ihan selvästi lisää parin viime vuoden aikana, Haapoja kuvailee.

Luonnon luomaa symboliikkaa voi löytää tästäkin, jos on yhtään mystiikkaan taipuvainen. Vladimir Putinin aloittama brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on meneillään jo kolmatta vuotta, ja Raatteentien taisteluilla on selkeä kohtalonyhteys nykyiseen Ukrainaan.

Kun Neuvostoliitto aloitti hyökkäyssodan Suomea vastaan 1939, se lähetti Suomussalmen jäiseen helvettiin runsaasti silloisia vähempiarvoisina pidettyjä kansalaisiaan – eli nuoria ukrainalaisia miehiä huonoissa varusteissaan.

Nyt Ukraina on puolestaan joutunut itse Putinin hyökkäyssodan uhriksi – ja nykyiseen valloitussotaansa Venäjä lähettää vuorostaan runsain määrin burjaatteja, tshetsheenejä ja muita vähemmistökansallisuuksien edustajia.

Raatteentiellä kaatuneiden miesten tarkkaa määrää ei tiedetä edelleenkään. Kyseessä oli yksi talvisodan ratkaisutaisteluista, jossa Suomi tuhosi puna-armeijan 44. divisioonan liki kokonaan ja pakotti 163. divisioonan perääntymään.

Heti talvisodan päätteeksi Suomi arvioi Raatteentiellä kaatuneen jopa 24 000 neuvostosotilaista, mutta myöhemmin lukua on tarkistettu alaspäin. Luku 17 000 esiintyy arvioissa usein, mutta varovaisimmillaan puhutaan noin 7 000–9 000 kuolleesta neuvostosotilaasta.

Neuvostoliiton oman ilmoituksen mukaan Raatteentiellä kaatui tai katosi vain noin 3 250 sotilasta, mutta tätä lukua pidetään puna-armeijan tappioiden kaunisteluna. Suomalaiset menettivät Suomussalmen taisteluissa noin 1 000 sotilasta, joista kaatuneina noin 400 ja haavoittuneina noin 600.

Neuvostoliitossa talvisotaan viitattiin erilaisilla kiertoilmaisuilla – aivan kuten Venäjä käyttää nykyisestä hyökkäyssodastaan nimitystä ”sotilaallinen erityisoperaatio”. Puhuttiin muun muassa ”Suomen kampanjasta”. Myöhemmin talvisotaa on kutsuttu Venäjällä myös ”tuntemattomaksi sodaksi”, sillä sen muistoa on yritetty häivyttää alusta alkaen venäläisten mielistä.

Puna-armeijan tarkat miestappiot talvisodassa ovat niin ikään yhä epäselvät. Pietarin sotilaslääketieteellisen museon asiantuntija Dmitri Zhuravljov on arvioinut tuoreimpien tutkimusten mukaan, että puna-armeija menetti talvisodassa yhteensä 126 875 henkilöä. Suomalaisia kaatui talvisodassa yli 26 000 ja haavoittui noin 45 000.

Raatteen Portin museo ja kahvila on suljettu jo tältä syksyltä, mutta museoalueen vierellä olevalla kivikentällä voi vierailla kuka tahansa vapaasti myös talvella.

Arja Paananen
Ilta-Sanomat, 26. lokakuuta 2024