Ennen talvisotaahan Neuvostoliitto aidosti luuli, ettei Suomi laita kunnolla hanttiin.

Ukrainassa käydään uudelleen Suomen talvisotaa. Se on ollut monen suomalaisen ajatus kuluneen viikon traagisina päivinä.

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja kesti ”105 kunnian päivää”.

Ukrainaan Venäjä hyökkäsi 24.2.2022. Kukaan ei vielä pysty sanomaan, kuinka monta päivää sota tulee kestämään, mutta se tiedetään, että Ukrainan armeija taistelee kunniakkaasti ja Venäjän ylivoima yskii verta.

Goljat ja Daavid ovat jälleen vastakkain, vaikka totuuden nimessä: jos Ukraina 2022 on Daavid, Suomi 1939 oli Lilliputti.

Mitä sanovat tutkijat?

Miten paljon Ukrainan sodalla ja talvisodalla on konkreettisia yhteisiä piirteitä, muitakin kuin symbolisia.

Ukrainassa Pultavassa asuva historiantutkija, tohtori Denis Kovajlov on työssään perehtynyt Suomen historiaan. Hän kertoo Suomen talvisodan olevan tuttu monille ukrainalaisille ja siitä ammennetaan parhaillaan rohkaisua taisteluihin.

- Talvisota merkitsi teille Suomen kansan yhdistymistä. Se sama toistuu nyt meillä Ukrainassa, Kovajlov vertaa.

Talvisota paransi vuoden 1918 haavoja, Ukrainassa Venäjän hyökkäys on koonnut ukrainankieliset ja venäjänkieliset ukrainalaiset yhteiseen rintamaan.

Kovajlov rinnastaa myös niin sanotun Terijoen hallituksen ja niin sanotut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat luonnehtien niitä kaikkia Venäjän juoniksi.

Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta pitää luonnollisena, että suomalaiset vetävät yhtäläisyysmerkkejä talvisodan ja Ukrainan sodan välille.

- Talvisota koskettaa vielä tänäkin päivänä suurta osaa suomalaisista henkilökohtaisesti, omaan sukuun ja läheisiin liittyvinä muistoina.

Karjalainen mainitsee niin kutsutun talvisodan hengen.

- Sodassa ensimmäisten taisteluiden merkitys on avain menestykseen. Ensijärkytyksen haihtuessa taistelutahto tiivistyy, niin tapahtui talvisodassa ja näin näyttää tapahtuneen myös Ukrainassa.

Karjalainen muistuttaa asiasta, joka vaikeuttaa vertailemista.

- Asetelmissa on monia yhtäläisyyksiä, mutta aikaisempien sotien perusteella tiedetään monen asian, jonka on sodan ensi päivinä uskottu olevan tietyllä tavalla, tulevan aikanaan historiankirjoituksessa osoittautumaan epätodeksi.

- Kun aseet alkavat puhumaan, totuuden arvo kokee inflaation.

Vertaillaan siitä huolimatta.

Yhden eron Karjalainen mainitsee heti: Ukrainassa yleinen liikekannallepano julistettiin Venäjän hyökättyä, kun taas Suomi selvisi talvisodan alusta ilman katastrofia, koska jo lokakuussa oli määrätty niin sanottu ylimääräinen harjoitus.

- Tulevat päivät näyttävät, tapahtuiko Ukrainan liikekannallepano riittävän ajoissa.

Talvisodan keskeinen symboli Molotovin cocktail on esiintynyt myös Ukrainan sodan uutiskuvastossa.

- Talvisodassa ei yksinkertaisesti ollut riittävästi panssarintorjunta-aseita. Aina kun alivoimainen puolustaja joutuu turvautumaan tilapäiseen varustukseen, ollaan huolestuttavassa tilanteessa.

Ukrainan on uutisoitu tuottaneen tappioita Venäjälle heti sodan alussa.

- Tämä on ollut puolustavan osapuolen tavoite kautta sotahistorian. Talvisodassa tässä ei onnistuttu sodan ensi päivinä parhaalla mahdollisella tavalla. Ylijohdon eli marsalkka Mannerheimin mielestä, joukot vetäytyivät liian helposti.

Karjalainen korostaa olevan vielä liian aikaista arvioida venäläisten kärsimien tappioiden laajuutta.

Ukrainan armeijan varuste- ja ammuspulasta on saatu epäselvää tietoa.

- Talvisodan varuste- ja ennen kaikkea ammuspulan me tiedämme todeksi. Ennen kaikkea puuttui tykistön ammustarvikkeita ja panssarintorjuntakalustoa.

- Ukrainan puolustustaistelussa on samanlaisia piirteitä. Olemme nähneet viitteitä, ettei hyökkääjän ajoneuvokolonnia ole tietyillä suunnilla pystytty tuhoamaan tykistön ammuspulasta johtuen.

Presidentti Putin nimitti yhdessä sotaa edeltävässä puheessaan Ukrainaan ”kaunokaiseksi, jonka piti totella”.

Kun puna-armeija hyökkäsi Suomeen, mukaan otettiin laulu ”Ota vastaan meidät, Suomi kaunokainen”.

- Talvisodan aikana Suomi-neito symboloi vapautta, kauneutta ja rohkeutta. Lehdistössä oli pakinoita, joissa Moskovan antamat vaihtoehdot Suomi-neidolle olivat rahat tai henki, Karjalainen kuvailee mielikuvien sotaa.

Sotahistorian professori Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta myöntää yhtäläisyyksiä löytyvän jonkin verran.

- Tässä oli samanlainen odottelun ja eskaloitumisen aika pitkä vaihe, mutta toisin kuin Ukraina, me kutsuimme suojajoukot palvelukseen ja teimme YH:n muodossa liikekannallepanon.

- Kenttäarmeija oli käytännössä rivissä, kun sotatoimet alkoivat.

Kummassakin sodassa hyökkääjä saapui pitkin pääväyliä.

- Onko nytkin ollut se oletus, että kun riittävän monesta suunnasta tunkeudutaan riittävän suurin voimin, niin kansa ei nosta aseita, vaan tule paraatimarssi, Jouko kysyy.

- Ennen talvisotaahan Neuvostoliitto aidosti luuli, ettei Suomi laita kunnolla hanttiin. Siitä juonsi hyökkäyksen ajankohta.

Jouko muistuttaa pääväylien haltuunoton olevan joka tapauksessa sotilaallisesti keskeistä. Nykyaikainen prikaati tai divisioona, tarvitsee satoja kuorma-autolasteja tarvikkeita päivässä.

Jouko suhtautuu epäillen Molotovin cocktailien käyttöön Ukrainan sodassa.

- Taistelupanssarivaunuissa on nykyisin diesel-moottorit, jotka syttyvät huonommin tuleen ja moottoritiloissa on automaattiset palonsammuttimet.

Talvisodassa puna-armeijan panssarit kulkivat bensiinillä. Vasta jatkosodan aikainen T-34 käytti dieselöljyä.

- Molotovin cocktail oli varmasti talvisodan geneerisin termi. Ehkä se Ukrainassa liittyy enemmän vastarintatahdon luomiseen.

Jouko muistuttaa, ettei talvisota suinkaan alkanut taisteluvoitoilla. Ensimmäisen viikon aikana vetäydyttiin Kannaksella pääasemaan.

- Tappioiden tuottaminen viholliselle alkoi vasta myöhemmin niin pääasemassa kuin erityisesti Laatokan pohjoispuolen korpimaastoissa, ensin Tolvajärvellä, sitten Suomussalmella ja Raatteen tiellä.

Kuvat Raatteen tielle tuhotusta ukrainalaisesta divisioonasta ovat talvisodan tunnetuimpia.

- Venäläisten tappioita Ukrainassa on mahdoton sanoa vielä mitään varmaa, Jouko muistuttaa.

Uutisissa on kerrottu kymmeniä kilometrejä pitkästä venäläiskolonnasta suuntana Kiova.

- Talvisodassa suomalaiset hyödynsivät maastoa ja talviolosuhteita ja pätkivät sivustoilta kolonnat, onko Ukrainalla tätä kykyä, se jää nähtäväksi.

Ukrainan peltomaisema poikkeaa suuresti korpimetsistä.

Joukollakaan ei ole selvää käsitystä Ukrainan armeijan varus- ja ammustilanteesta.

- Ehtivätkö he hajauttaa ne varikoilta vai tuhoutuiko materiaalia ohjusiskuissa? Talvisodassa materiaali hajautettiin jo ylimääräisten kertausharjoitusten aikana.

Kokonaiskuvan muodostaminen Ukrainan sodasta on Joukon mukaan hankalaa, koska Ukrainan tiedottaminen on ”fragmentaarista ja Venäjä tiedottaa, mitä tiedottaa”.

Ukrainan avustaminen on lännen ainoa tapa tukea taistelua.

- Vuonna 1939 Eurooppa oli jo sodassa, Jouko vertaa.

Saksa oli hyökännyt Puolaan syyskuussa.

- Aseavun toimittaminen Suomeen oli hankalaa, vapaaehtoisia oli tulossa enemmänkin kuin perille päässeet 12 000, mutta valtiot alkoivat rajoittaa kansalaistensa liikkumista.

Lopulta suurin osa vapaaehtoisista oli ruotsalaisia.

Entä sodan syy?

- Sehän on se ikuinen viisaus, että hyökkääjä on aina rauhaa rakastava ja sillä on aina esittää joku järkisyy omasta toiminnastaan, Jouko toteaa ironisesti.

- Vaikka todellisuudessa sodassa on mitä suurimmassa määrin kyse tappamisesta, ryöstämisestä ja alistamisesta.

Mainilan laukaukset oli provokaatio, talvisodan alkuvihellys. Rauhatonta oli myös Itä-Ukrainassa ennen hyökkäystä.

- Välikohtauksien järjestäminen ennen sotatoimia on klassikko. Ne esitetään, jos ei muille, niin omalle kansalle.

- Kiinnostavaa on, miten sellainen menee läpi nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Kun ihmisillä on muutakin kuin radiot.

- Uskotaanko niihin oikeasti?

Tuomas Manninen
Ilta-Sanomat, 5. maaliskuuta 2022