HENINEN.NETRAATTEEN PORTTIEnglishРусскийUuttaHankeMuistopantheonTutkimusretkiMediaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirjaSotatapahtumatKuviaDokumentitSota ja kohtalotMuisto ja lakiMuseoiden yhteistoimintaMatkailu
75 vuotta talvisodasta

Suomussalmen kirkko täyttyi ääriään myöten sunnuntaina 30.11., kun tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan syttymisestä. Mikä olisikaan ollut parempi paikka merkkipäivän – ei juhlapäivän – avaukseen kuin juuri Suomussalmi. Harvoin jos koskaan olen kuullut Hoosianna-hymniä laulettavan sellaisella voimalla kuin Rämsänrannan (Ilmari Kiannon nimitys) kirkossa vajaa viikko sitten ensimmäisenä adventtina.

Päivälleen 75 vuotta oli kulunut siitä, kun Puna-armeijan 163. Divisioona iski Juntusrantaan ja Raatteeseen. Evakuointi epäonnistui ja noin 1700 siviiliä jäi sodan jalkoihin. Heistä osa vietiin vuoden 1940 puolella Kintismän vankileirille metsätöihin. Heidät palautettiin kesäkuussa -40.

Juhlajumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin Raatteen Porttiin, missä voi tutustua talvisodasta kertovaan näyttelyyn ja talvisodan vaikuttavaan muistomerkkiin, jonka muodostavat kivikenttä ja sen keskellä seisova patsas. Muistopatsaan 105 kelloa soittivat alakuloista säveltään kunkin sotapäivän tapahtumille.

Matka jatkui Kuhmoon, jossa sotatapahtumat alkoivat lähes samalla kellonlyömällä kuin Suomussalmella 30.11.1939. Divisioona 54 iski Kuhmoon noin 18 000 miehen voimin. Vastassa Kuhmossa oli, samoin kuin Suomussalmella, noin 2000 miestä. Sanonta kymmenen yhtä vastaan oli täyttä totta molemmissa erämaapitäjissä.

Talvisodan tapahtumia muisteltiin puheissa Kuhmo-talossa pidetyssä juhlassa. Pääministeri Alexander Stubb ja kansanedustaja Seppo Kääriäinen korostivat molemmat puheissaan suomalaisen sisun ja yhteishengen, talvisodan hengen, merkitystä silloin ja nykypäivänä. Samaa teemaa sivusi myös Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Jorma Ala-Sankila.

Kaikki kolme puhujaa vakuuttivat, ettei sodan uhkaa ole, mutta kyllä Ukrainan epävarma tilanne kuului puheissa.

Kuhmolaislähtöinen tutkija Jussi Kämäräinen oli perehtynyt syvällisesti talvisodan taustoihin ja tapahtumiin. Hän kertoi havainneensa, että sota ei tullut rajan kansalle yllätyksenä. Pitkin kesää 1939 oli kuulunut tienteon ääniä ison pilkotuksen itäpuolelta. Mihin tiedot hukkuivat, Kämäräinen kysyi.

Hänen mukaansa Suomen puutteellisesti varustettu armeija selviytyi tehtävästään erinomaisesti: itsenäisyys säilyi.

Seppo Kämäräinen
Iisalmen Sanomat, 5. joulukuuta 2014

© Raatteen Portti, 2002–2004
© Karelian Institute for the Development of Education, 2002–2004
© Heninen.net, 2002–2018